Osaamisen kehittäminen, suojaaminen ja kaupallistaminen (IPR)

Kerään jälleen muutamia asioita patentoinnista. Tässä on jonkin verran päällekäisyyttä aiempien postausteni kanssa, mutta kaikesta huolimatta teen pienen koosteen. Koosteen ajatukset ovat peräisin Vaasan yliopiston järjestämästä Patentti-seminaarista 4.3.2016. Tilaisuudessa olivat pääpuhujina TKT Anssi Mäki ja  TKT Janne Väänänen Berggen IPR-talosta. Lisäksi tilaisuudessa esitti puheenvuoron  Vaasan yliopiston varatehtori Jari Kuusisto.

IPR tulee sanoista intellectual property rights (IPR) Jos termi käännettäisiin suomeksi se olisi kutakunkin jotakin sen tapaista kuin "Älyllisen omaisuuden oikeudet". Suomessa onkin päädytty puhumaan aineettomista oikeuksista. Useimmiten puhutaan  IP:stä tai IPR:stä. 

Jari Kuusisto aloitti  tilaisuuden  otsikolla Intellectual property management in small business. 

• On huomattava, että kaikki osaamisen suojaaminen ja hallinta ei ole patentointia.  
• PK-yritykset eivät käytä  kovin hyvin hyväksi patentointia. Se on ehkä vähän merkityksetöntä, sillä pienillä yrityksillä ei välttämättä ole varaa patentointiin tai ne toimivat alalla, jolle patentoiminen on vähemmän merkityksellistä.
• biotekniikka ja elektroniikka ovat aloja, joilla patentoimisella on merkitystä
• osaamisen suojaamisen johtamista ja hallintaa pidetään tärkeänä

 Yrityksessä tulisi miettiä sitä, mikä työkalu on missäkin tilanteessa tehokas. Kannattaako uhrata tuhansia euroja patenttiin? Täytyy olla käsitys tuotosta.

Janne Väänänen, TKT

• On huomattava, patentoituja tuotteita voi valmistaa omaan käyttöön. 

• PRH -riippuvaisuus: ei takaa oikeutta käyttää keksintöä, vaan oikeuden  kieltää muita käyttämästä patenttia.  => ristiinlisenssointi mahdollisuus kiertää

• On muistettava, että patentit ovat määräaikaisia
• Patentoitavan tuotteen tulee olla keksinnöllinen
• Keksinnöllisyyttä ei mitata kompleksisuudella, ymmärtämisen vaikeudella eikä sillä millaisen vaikutuksen (impressiveness) se tekee.
• Hyvän keksinnön tunnusmerkki on, että se tuntuu itsestäänselvyydeltä sen jälkeen kun se on keksitty.
• Intentivestep paranteminen/kehittäminen => normaali insinöörityö: milloin on kysymys ns. normaalista insinöörityöstä? 
• Alan ammattimies - tietää alasta kaiken, mutta häneltä puuttuu luovuus ja mielikuvitus

Kuinka arvioida patentoitavuutta?

- jos kyseessä ei ole rutiini-insinöörityö, voidaan tuote patentoida

• Hyödyllisyysmallisuoja ei Suomessa vaadi keksinnöllisyyttä sen sijaan esim. Saksassa myös hyödyllisyysmallilta vaaditaan sitä. Vastaavasti U.K:ssa ja U.S.A:ssa hyödyllisyysmalli ei ole mahdollista. Tällaiset asiat kannattaa huomioida, kun miettii suojaa tuotteelleen.
• Patentin suoja-aika on 20 vuotta
• Hyödyllisyysmallin suoja-aika on 10 vuotta

* On muistettava, että patenttihakemus vie yleensä vuosia, koska tutkitaan keksinnön uutuutta ja keksinnöllisyyttä.

* Hyödyllisyysmallilla ei voida suojata menetelmiä. 

* Patenttihakemus voidaan muuntaa hyödyllisyysmallihakemukseksi.

* Patentit on harmonisoitu eri maissa, mallisuojat sen sijaan ovat hyvin erilaisia.

* Patenttihakemukseen ei voi lisätä mitään uutta  hakemuksen jättämisen jälkeen.  

* Patenttihakemuksessa tärkeää on ns. "filling date" - sinä päivänä tunnettua tekniikkaa. Tämä liittyy Pariisin konventioon vuodelta  1883. Ajatuksena Pariisin konventiossa on, että 12 kk:n kuluessa tekee saman hakemuksen, prioriteettioikeus hakea alkuperäisen hakemuksen filling datea. Hakemukset tulevat julkiseksi 18 kk:n kuluessa hakemuksen jättämisen jälkeen.

* Suomi liittyi Eurooppapatenttisopimukseen  vuonna 1996.

* Huomattava, että Suomalaisella patenttihakemuksella saa suojan vain Suomessa!

* Patentin hakemusmaksuja ei voi jaksottaa

* Kun suoja-aikaa kavennetaan, todennäköisyys saada patentti kasvaa. 

* Laaja patentti suojaa paremmin.

Patentointiprosessi 

 

 

Kuvan lähde Suinno (18.5.2016).

 

Patentointi Suomessa

 

Patentointi Suomessa. PRH. (18.5.2016).

Lähteitä ja lukemistoa

Berggen IPR-talo. (18.5.2016). 

Euroopan patenttisopimus. 8/1996.  Finlex. (18.5.2016). 

 

Eurooppapatentti. PRH. (18.5.2016). 

Luentomuistiinpanot 4.3.2016. Patenttiseminaari.  Vaasan yliopisto.   (18.5.2016).

Mannila, Margit. (2016). Immateriaalioikeudesta. Perheyrittäjyys. (18.5.2016).  

Mannila, Margit. (2011). Patentit Patents. Perheyrittäjyys. (18.5.2016).  

Mannila, Margit. (2014). Patenttioikeus. Perheyrittäjyys. (18.5.2016).  

Mannila, Margit. (2015). Yritysoikeus. Perheyrittäjyys. (18.5.2016). 

Pariisin konventio 1883. Filex 14/1953.  (18.5.2016). 

Patenttilehti. PRH. (18.5.2016). 

Patentointi Suomessa. PRH. (18.5.2016).

 

Suinno. Patentointiprosessi. (18.5.2016).

 

Väänänen, Janne.  (). Kaksi erilaista patenttihakemusta. Berggen. (18.5.2016).

Lähetetty Windows Phonesta