Ryhmänohjauksen työkaluja 1 ja 2

 

Kuvat Margit Mannila

FM Piia Nurhosen pitämät kaksi ryhmänohjaukseen liittyvää koulutusta ovat olleet antoisia. Ensimmäinen osa oli perjantaina 23.10.2015 ja toinen osa keskiviikkona  4.5. 2016. Keskityn tässä postauksessa enemmän tähän ensimmäiseen koulutukseen ja sen sisältöön.


Kuva Margit Mannila 2016

Kuva Margit Mannila 2016 

Kuvan lähde tästä linkistä. (4.5.2016)

Ryhmän puolustusmekanismit
Bion  ja ryhmän piilotajunnan teoria ks. esim. tästä JYU:n linkistä (4.5.2016).

• Kaikissa ryhmissä on kaksi ryhmäkäyttäytymisen mallia: työryhmä ja perusolettamusryhmä
• Ryhmä toimii työryhmän tasolla silloin, kun se työskentelee tietoisesti perustehtävän toteuttamiseksi
• Perusolettamustilassa ryhmä taantuu niin, että ryhmän jäsenet eivät ota vastuuta ryhmästä. Ryhmän defenssi.
• Bionin mukaan ryhmissä esiintyy aina myös perusolettamustiloja.
• Ohjaaja tuo harkiten ymmärryksen ja lämmön kautta niitä ryhmän tietoisuuteen. 

Kuvan lähde tästä linkistä. (4.5.2016).

Perusolettamusryhmät
Riippuva ryhmä
- odotetaan, että ohjaaja päättää ja tekee
- ohjaajalta haetaan lämpöä, turvallisuutta jne
- ohjaaja ihailun ja arvostuksen kohde
Taistelu- ja pakoryhmä
- tunnelmissa kihtymystä, vihamielisyyttä, epäluuloisuutta
- aivan kuin jokin vihollinen uhkaisi
- perustehtävän välttely, vitsailu
Parinmuodostusryhmä
- parin muodostaa kaksi ihmistä, joiden aiheeseen kuulumatonta keskustelua muut seuraavat
- tunnelma toiveikas, viihtyisä
- odotetaan parin edistävän ryhmän toimintaa

 

 Erillisyyden kokemus. (Nurhonen 2016, luento 4.5.2016.). Kuva Margit Mannila.

Kuvassa (vasemmalta oikealle) alistuva toimintatapa. Rajat vuotavat ja toisen tunne tarttuu ja jää häiritsemään. Keskimmäisessä on tilanne, jossa henkilöllä on selvät rajat . Terve erillisyys suojaa henkilöä, sillä hän kykenee säätelemään sen, mitä hän ottaa vastaan. Äärimmäisenä oikealla on kuva, jossa on tilanne, jossa henkilö on luonut ympärilleen kovan muurin, jonka taakse ei helpolla pääse. Tällaisessa tilanteessa toiminnasta puuttuu empatia. Jos on kysymys johtajasta kuuluu keinovalikomaan syyllistäminen. Käytös on manipulatiivista. Tällainen henkilö viivästelee vastausten antamisessa.

Nurhonen (2015) listaa 10 tapaa käsitellä tunteita:

1. Märehtiminen-toimii rajattuna, esim. huolien varttitunti.
2. Tunteiden tukahduttaminen tai kieltäminen - halitallinen tekniikka (yleensä fyysisiä oireita)
3. Vuodatus - ääneen märehtämistä, mutta keveneekö kenenkään kuorma?
4. Tunteen nimeäminen/hahmon antaminen-hyvä tapa-tunteet ja tieto alkavat keskustella, tunteen vaikutus vaimenee
5. Uudelleenarviointi-uuden tulkinnan löytäminen tai merkityksen antaminen, suhteuttaminen: Huumori
6. Harhautus- varo, ettei siitä tule torjuntaa!
7.  Fyysinen toiminta-sekä hyödyllisiä että haitallisia tapoja
8. Sosiaalinen tukeutuminen - kerro murheesi muille
9. Kääntäminen tahtomisen kielelle
10. Hyväksyminen -kohtaa tunteet sellaisenaan, kuuntele ja tunnustele: "Tervetuloa ahdistus. Mitä haluaisit minulle tänään kertoa?" (Rantanen 2013.)

Metodiikkaa

• pari-ja pienryhmätyöskentely
• roolipelit, simuloinnit
• avoin tila
• kumuloituva ryhmä 
• rastityöskentely
• akvaariotyöskentely
• teemaryhmätyöskentely
• reflektiivinen ryhmä
• "juoru"ryhmä
• väittelyt
• paneelikeskustelu
• aivoriihi

Konformotointi vai supportointi?

Kissa pöydälle vai tukeminen kannustaminen, rohkaisu.

Muutama kuva luentokalvoista 4.5.2016. Copyright Piia Nurhonen 2016.

Lähetetty Windows Phonesta

Lähteet ja lukemisto

Bion, W R.(1952). Group Dynamics: A Re-View. The International Journal of Psycho-Analysis33 (Jan 1, 1952): 235. (4.5.2016.)

Group A - Group Development. (4.5.2016). 

Nurhonen, Piia. (2015/2016). Ryhmäohjauksen työkaluja 1-2. VAMK. (4.5.2016).