Skip to main content

Apporttiomaisuus




 
 Kuva Margit Mannila

Apportti
(capital contribution, contribution in kind, investment in kind, subcription in kind)

Kun ja jos yhtiölle ajatellaan annettavan apportti, tulee yhtiön johdon ja tilintarkastajan selvittää, että apporttiomaisuus on vähintään kirjanpitoon merkityn arvoinen. Apportilla täytyy olla yhtiölle taloudellista arvoa. 

Patentti- ja rekisterihallitusksen sivustolla on sanottu apporttimomaisuudesta näin:

Apportti osakeyhtiössä
Apportti tarkoittaa muuna kuin rahasijoituksena yhtiöön laitettua omaisuutta. Apportti voi olla vain omaisuutta, jolla on yhtiölle taloudellista arvoa. Työsuoritusta koskeva sitoumus ei voi olla apporttina.

Osakkeen merkintähinta voidaan maksaa apporttiomaisuutena osakeyhtiötä perustettaessa ja maksullisessa osakeannissa. Myös optioiden ja muiden erityisten oikeuksien nojalla merkittävät osakkeet voidaan maksaa apportilla. Lisäksi apporttia on mahdollista käyttää, kun osakepääomaa korotetaan osakepääomasijoituksella.

Asunto-osakeyhtiö: Osakeyhtiölain lisäksi asunto-osakeyhtiölaissa on vastaavia määräyksiä apportista. Lue lisää FINLEX-säädöstietopankista (12 luku 5 ja 7 § sekä 13 luku 11 ja 13 §).

Apporttiehto osakeyhtiötä perustettaessa

Kun osakeyhtiö perustetaan, voidaan osakkeet merkitä myös muuta omaisuutta kuin rahaa vastaan. Tällä apporttiomaisuudella on luovutushetkellä oltava vähintään maksua vastaava taloudellinen arvo yhtiölle. Ks. osakeyhtiölaki 2 luku 6 §, FINLEX-säädostietopankki-säädostietopankki.
Jos osakepääoman maksuun käytetään apporttiomaisuutta:
  • Perustamissopimuksessa on:
    - oltava ehto, jonka mukaan osakkeenmerkitsijällä on oikeus tai velvollisuus maksaa merkintähinta apporttiomaisuudella
    - yksilöitävä apporttiomaisuus,
    - yksilöitävä apporttiomaisuudella suoritettava maksu,
    - mainittava omaisuuden arvostamiseen vaikuttavat seikat ja
    - mainittava omaisuuden arvostamisessa noudatetut menetelmät.
  • Kaupparekisteri-ilmoitukseen liitetään tilintarkastajan antama lausunto apporttiomaisuuden selvityksestä ja siitä, oliko omaisuudella vähintään maksua vastaava taloudellinen arvo yhtiölle. (Osakeyhtiölaki 2 luku 8 §:n 4 momentti ja 9 luku 14 §:n 4 momentti).

Liike apporttina

Jos liike sijoitetaan apporttina yhtiöön, on tästä otettava perustamissopimukseen maininta. Perustamissopimuksessa on oltava riittävä selvitys liikkeen taloudellisesta asemasta (esimerkiksi tilinpäätösinformaation muodossa). Kaupparekisteri-ilmoitukseen liitetään tilintarkastajan antama lausunto apporttiomaisuuden selvityksestä ja siitä, oliko omaisuudella vähintään maksua vastaava taloudellinen arvo yhtiölle. (Katso verottajan ajatukset asiasta.)

Jälkiapportti koskien julkisia osakeyhtiöitä

Jos julkinen osakeyhtiö muutoin kuin perustamissopimuksen määräyksen nojalla hankkii omaisuutta perustamissopimuksen allekirjoittajalta kahden vuoden kuluessa yhtiön rekisteröimisestä, sovelletaan osakeyhtiölain 2 luvun 14 §:ssä mainituissa tilanteissa apporttia koskevia säännöksiä. Jälkiapporttia koskeva yhtiökokouksen päätös on ilmoitettava rekisteröitäväksi kuuden kuukauden kuluessa yhtiökokouksesta. Kaupparekisteri-ilmoitukseen litetään selvitys apporttiomaisuudesta sekä tilintarkastajan antama lausunto apporttiomaisuuden selvityksestä ja siitä oliko omaisuudella vähintään maksua vastaava taloudellinen arvo yhtiölle. 

Apporttisäännös koskee myös yhtiön julkiseksi osakeyhtiöksi muuttumisen jälkeen tekemiä merkittäviä hankintoja. Hankintaan sovelletaan osakeyhtiölain 19 luvun 2 §:n mukaan apporttia koskevia säännöksiä.

Apportti osakeannissa ja osakepääomaa korotettaessa

* Osakkeen merkintähinta voidaan maksaa rahan sijasta kokonaan tai osittain apporttiomaisuudella maksullisessa osakeannissa.

* Myös optio- tai muun erityisen oikeuden nojalla merkittävät osakkeet ja tällaisesta oikeudesta mahdollisesti suoritettava merkintähinta voidaan maksaa apportilla.

* Yhtiö voi myös päättää osakepääoman korotuksesta pääomasijoituksena, ja sijoituksen maksuun voidaan soveltaa apporttia koskevia säännöksiä.

* Omaisuudella on luovutushetkellä oltava vähintään maksua vastaava taloudellinen arvo yhtiölle. Ks. osakeyhtiölaki 9 luku 12 §, §, FINLEX-säädöstietopankki
 
Jos merkintähinnan maksuun käytetään apporttiomaisuutta:
  • On osakeantipäätöksessä mainittava merkintähinnan maksamisesta apporttiomaisuudella.
  • Osakeantipäätöksessä on oltava selvitys apporttiomaisuudesta:
    - yksilöitävä apporttiomaisuus,
    - yksilöitävä apporttiomaisuudella suoritettava maksu,
    - mainittava omaisuuden arvostamiseen vaikuttavat seikat ja
    - mainittava omaisuuden arvostamisessa noudatetut menetelmät.
  • Kaupparekisteri-ilmoitukseen liitetään tilintarkastajan antama lausunto apporttiomaisuuden selvityksestä ja siitä oliko omaisuudella vähintään maksua vastaava taloudellinen arvo yhtiölle.

Vinkkejä:

Ehdollinen merkintähinnan maksu: Jos merkintähinta maksetaan osakeyhtiön perustamisvaiheessa tai osakeannin yhteydessä rahassa edellytyksin, että yhtiö hankkii vastiketta vastaan omaisuutta, sovelletaan hankintaan näissä ns. jälkiapporttitilanteissa apporttiomaisuutta koskevia säännöksiä.

Kiinteistö apporttina: Luovutussopimus on tehtävä maakaaren 2 luvun 1 §:ssä säädetyssä muodossa. Kaupparekisteri-ilmoitukseen liitettävä selvitys omaisuuden siirtymisestä voi olla esimerkiksi:
  • apportista lausuvan tilintarkastajan antama selvitys omaisuuden siirtymisestä
    tai
  • kauppakirja kiinteistön kaupasta
 Lähteitä

Apporttiomaisuuden luovutuskirja. (8.9.2016)

Eläinten arvostaminen yhtiöitettävän maatilan avaavassa taseessa. (8.9.2016).

Fiscales. (2012). Sijoitustoiminnan verohuojennus – ns. businessenkelivähennys. (20.10.2016). 

Kyläkallio, Kalle. (2011). Osakkeen merkintähinnan maksu. Tilisanomat. (20.10.2016). 

Luovutusvoittojen verotus 2012-2014. Vero.fi. (8.9.2016).

Luumäen energia. Apporttiselvitys. (20.10.2016). 

Osakeyhtiö. Yrittäjät.fi. (20.10.2016). 

Osakeyhtiön perustaminen. Tiliextra. (20.16.2016). 

Osakevaihdolla hankittujen osakkeiden hankintameno. Apporttisijoituksen hankintameno. KVL 011/2002. Vero.fi. (20.10.2016). 

Osakevaihto katsottiin veronkierroksi. (2015). PWC. (20.10.2016).

Tilintarkastajan lausunnot. (20.10.2016). 

Verohallinnon kannanottoja yritysverokysymyksiin. (20.10.2016).

Comments

Popular posts from this blog

Projektisanastoa

Kuvat Margit Mannila Projektijohtamisen sanastoa  Projekti-instituutti (14.2.2017) Tässä esimerkinomaisesti joitakin projektijohtamiseen liittyviä termejä ja niiden määritelmiä. A Guide to the Project Management Body of Knowledge (PM BOK) A Guide to the Project Management Body of Knowledge eli PMBOK on projektijohtamisen kansainvälisen järjestön Project Management Instituten (PMI:n) julkaisema, standardin asemassa oleva projektijohtamisen yleisteos, joka kuvaa projektijohtamisen prosessit ja tarjoaa yleisiä ohjeita projektin organisoimiseksi ja johtamiseksi. Teoksen ensimmäinen painos on vuodelta 1981. Aikalaskenta Laskentamenttely, jolla saadaan kunkin tehtävän aikaisimmat ja myöhäisimät alkamis- ja päättymisajat sekä pelivarat. Aikasuunnittelu Projektin tehtäväerittely ja aikataulun laatiminen.  Aikaisin alkamishetki (AAH) Tehtävän alkuriippuvuukisen määräämä aikaisin mahdollinen alkamishetki. Myöhäisin alkamishetki (MAH) Tehtävän loppuriippuvuuksi...

Katetuottolaskenta ja -hinnoittelu

Kuva Margit Mannila Katetuottolaskennassa tarkastellaan mm. seuraavia asioita (ks.  Tomperi, S. (2010). Yrityksen taloushallinto 3. Kannattavuus- ja kustannuslaskenta. Edita. 23-68): Kriittinen myynti Varmuusmarginaali Kannattavuuskuvio Katetuottokuvio Kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä: hinnan nousu myynnin lisäys muuttuvien kustannusten aleneminen kiinteiden kustannusten aleneminen taloustekijöiden keskinäinen riippuvuus  myynnin rakenne ja kannattavuus alennukset kilpailukeinona Katetuottohinnoittelu-kirjoituksen alkuperäinen lähde on täällä . KATETUOTTOHINNOITTELU Katetuottohinnoittelu perustuu minimikalkyyliin, jossa tuotteelle kohdistetaan vain muuttuvat kustannukset ja hinnoittelussa huomioidaan katetarve kiinteille kustannuksille ja tavoitevoitolle. Peruskaava Tuotteen tai palvelun muuttuvat kustannukset    + Katetuottotavoite = Myyntihinta ilman alv    + Arvonlisävero = Verollinen myyntihinta Kate las...

Oikeustapausharjoitusten ja -analyysin ratkaisuohjeet

  Kuvat Margit Mannila Oikeudellisen ratkaisutoiminnan perusrakenne Oikeudellista ratkaisutoimintaa eli oikeudellisten ongelmien tai tapausten ratkaisemista voidaan yksinkertaistetusti kuvata niin sanotun subsumption avulla. Tämä subsumptiopäättely rakentuu seuraavasti: Kuvataan oikeudellisen normin (esim. lain) oikeusohje. ( ylälause ) Kuvataan ongelmatilanteen tosiasiat. ( alalause ) Sovelletaan oikeusohjetta kyseiseen tapaukseen sijoittamalla alalauseen sisältämät tosiasiat ylälauseen tunnusmerkistöön jolloin saadaan johtopäätös. (Anni Tuomela 7.6.2017) Tämä on ns. syllogismimalli (ks. Virolainen & Martikainen 2010, 229). Virolainen & Martikainen (2010, 227-228) toteavat, että OK 4/1734 24:4 ja ROL 39/1889 11:4 mukaan tuomion perusteluissa on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päätökseen ratkaisu perustuu. Ks. myös hallinnonkäyttölain 586/1996  53 §.  Perusteluissa on oltava tosiasia- eli faktaperustelu (faktapremissi...