Itsensä johtaminen

Kuvat Margit Mannila
Ingenium mala saepe movent.
- Ovidius
(Vaikeudet usein kiihottavat älyä.)

Itsensä johtaminen on ymmärrystä oman elämän vastuusta, vallasta ja niiden toteuttamisesta, toteaa Gustafsberg (2014, 155) ja jatkaa, että vallan ja vastuun tulisi kulkea rinnakkain. (Asia on usein juuri päinvastoin käytännössä.) Mitä enemmän tunnistaa vastuuta elämän valintojen suhteen, sen enemmän saa valtaa toteuttaa valintojaan. Tästä oli hyvä esimerkki itseään johtavan opiskelijan puheenvuoro ryhmänohjaajan tunnilla opinnot ja tiedonhaku. Tiivistelmä opiskelijan puheenvuorosta löytyy otsikolla Miten opintoja voi nopeuttaa, jos haluaa? 

Minä olen itse vastuussa siitä, millaista elämää elän. Olen vastuussa siitä, miten asiat koen. Olen vastuussa ajatuksistani ja tunteistani. Annan itse merkityksen asioille, ilmiöille ja tapahtumille. Päätän, miten käytän valtaani oman elämäni suhteen, tykittää Gustafsberg. (Emt. 2014, 155.)  Vanha totuus ja itsestäänselvyys on, että kukaan ei voi rakentaa sisäistä maailmaa toisen puolesta. Meillä jokaisella on siitä ihan henkilökohtainen vastuu. Olemme oman Minä oy:mme toimitusjohtajia, kapellimestareita, myyntipäälliköitä, pankinjohtajia ja duunareita, halusimme tai emme. Jos luovutamme tahtipuikon jollekin toiselle, emme voi valittaa siitä, mitä meille tapahtuu. Tai toki voimme, jos olemme omaksuneet uhrin roolin. Uhrin roolin voi ymmärtää näissä tapauksissa defenssiksi.

Gustafsberg toteaa, että oman itsensä johtamisen mahdollisuuden oivaltaminen pitää sisällään elämän hahmottamisen uudesta näkökulmasta. Uhrin roolista voi luopua ja oman elämän todellinen johtaja astuu näyttämölle. Käytännössä elämän laatu koostuu päivittäisistä valinnoista ja teoista. Se koostuu kuienkin ennen kaikkea tavastamme suhtautua erilaisiin tilanteisiin ja tapahtumiin, joita me kohtaamme. (Gustafsberg  2014, 155-156.)

Mitä merkitystä itsensä johtamisella sitten on? Gustafsberg (2014, 157) listaa viisi asiaa, joihin itsensä johtamisella on tarkoitus vaikuttaa:

1. Omaan hyvinvointiin ja energiatasoon
2. Mielen toimintoihin
3. Vuorovaikutustaitoihin
4. Tavoitteiden kirkastamiseen 
5. Teoille omistautumiseen.

Meillä on vapaus muokata elämäämme haluamallamme tavalla. Vapauden vastakohtana on vankeus. Kun puhumme itsensä johtamisesta, on vapauden vastakohtana mielen vankeus. Se tarkoittaa sitä, että on liiallisesti pelkojen ja mielihalujensa ohjaama. (Gustafsberg 2014, 158.)

Itsensä johtamisessa on kysymys oman elämän ohjaamisesta. Keskity niihin asioihin, joihin voi vaikuttaa ja hyväksy ne asiat, joihin et voi vaikuttaa. Asioiden voidaan ajatella olevan kolmessa korissa:

On asioita, joihin en voi vaikuttaa

 - nämä vaikuttavat mieleemme ja ahdistavat, jos annamme niille energiaa

- nämä ovat usein asioita, joita tapahtuu kaikesta huolimatta, vatvomme me niitä tai emme

- näitä ei pidä päästää omaan sisäiseen maailmaan/antaa niiden ottaa mielestä valtaa niin, että ne vaikuttavat negatiivisesti mielialaan

On asioita, joihin voin vaikuttaa osittain

- näihin asioihin voimme vaikuttaa hieman, mutta emme kokonaisvalteisesti ja siten, että voisimme hallita niitä

- ihmissuhteet ovat tässä korissa: voimme vaikuttaa niihin omalta osaltamme, omalla suhtautumisellamme ja teoillamme

- toista ihmistä ei pidä yrittää muuttaa eikä vaikuttaa liiaksi

- ihmissuhteissa molemmilla on vastuu kannettavanaan ja se vastuu tulee tunnistaa

- peruskysymys on: mitä minä voin tehdä, jotta suhde säilyy ja paranee (toiselta ei voi odottaa mitään)

On asioita, joihin voin vaikuttaa täysimääräisesti

- ajatukset, tunteet ja suhtautumistapa ovat asioita, jotka ovat omassa hallinnassa

- kiinalaisen sananlaskun mukaan mikään tässä maailmassa ei ole vaikeaa, ainoastaan keskittymiskyvyn puutetta

- asennoituminen on aktiivinen valinta, joka tehdään tiedostaen tai tiedostamatta

- jakamalla oikealla tavalla tunteitamme, vapaudumme niistä ja kykenemme kasvamaan

- vastuusta ei voi kuitenkaan vetäytyä eikä antaa huoliaan muiden kannettavaksi

 (Emt. 2014, 159-161.)

Elämä on käytännössä jatkuvaa muutosta ja siihen sopeutumista. Jälleen Herakleitoksen joki -fagmentit! 

Johtamisen teemoihin kuuluvat

1. Vallan ja vastuun tunnistaminen ja määrittäminen
2. Suunnittelu (visiointi, unelmointi, suuren kuvan hahmottaminen, ym.)
3. Strategian luominen ja sen toteuttaminen 
4. Aikataulun laatiminen ja asioiden tärkeysjärjestyksen jatkuva arvioiminen
5. Delegointi
6. Systemaattinen, keskittynyt tekeminen, asioihin paneutuminen ja tehtävien loppuun saattaminen
7. Dokumentointi
8. Jatkuva vuorovaikutus kaikken toimijoiden kesken (ymmärretyksi tuleminen, palaute ym.)
9. Kokoanisuuden jatkuva arviointi
10. Loputon itsensä kehittäinen. (Emt. 2014, 163-164.)

Johtaminen on vaikuttamista, se on asioiden yksinkertaistamista ja selkeyttämistä. Johtaminen on vakuttamista yli työyhteisön rajojen ja sen vallan käyttämistä. Johtamisella on väistämättä vaikutusta työntekijöiden elämään. Tästä syystä se on työ, joka tulisi ottaa vakavasti. (Emt. 2014, 168.)

Elämän laatu on suoraan yhteydessä mielen laatuun. Mielen valmennus ei ole mystiikkaa, vaan se on opteltavissa oleva taito, joka kehittyy oikean harjoittelun myötä. Aluksi täytyy tietää mitä ja miten tulee toimia ja sen jälkeen aloittaa määrätietoinen harjoittelu. Johtaminen tulee aina aloittaa itsestä. Pelkkä tieto ei riitä, vaan tarvitaan aktiivista ja pitkäjänteistä toimintaa.  Ajatukset ja asioihin suhtautuminen vaikuttaa kokonaisvaltaisesti ihmisen toimiin. (Emt. 2014, 165-167.)

Ei ole turhauttavampaa asiaa kuin tehdä työtä jolla ei ole mitään merkitystä.
-Harri Gustafsberg

Itsensä johtaminen kohti muutosta
Ihmiset vastustavat muutosta, mutta samalla toivovat pientä ihmettä ja muutosta elämäänsä.  Kehitys ja muutos vaatii johtajuutta.

1. Pysähdy, havahdu ja katso elämääsi todellisuudesta käsin. Oletko onnellinen?  Ole kriittinen ja tarkastele elämääsi, jos et ole tyytyväinen, uskalla kyseenalaistaa tilanteesi ja itsesi. Kun löydät tarpeeksi suuren syyn muutokseen, on kaikki mahdollista.
2. Aseta elämäsi suuri kuva ja tee siitä tarpeeksi uskottava. Miten haluat, että asiat ovat tulevaisuudessa ja mihin suuntaan lähdet kulkemaan. Sano se ääneen.
3. Suunnitelmaa ei tarvitse laatia loppuun asti. Pääasia on, että lähdemme toimimaan kohti tavoiteta.
4. Kasvata energiaa ja innostuta. Älä odota, että muut tekevät asioita puolestasi, vaan toimi itse esimerkkinä.
5. Valmenna mieltäsi, jotta saat käyttöösi sen energian joka sinulla on. (Emt. 2014, 169-170.)

Tavoitteella, haaveella ja päätöksellä on suuri ero.   Päätös on valinta siitä  että olemme syvällisesti pohtineet motivaatiotamme toiminnan suuntaamiseksi. Päätös on sisäistämistä ja sitoutumista. Unelmat ja haaveet antavat aineksia päätöksen tekemiseen. On lupa unelmoida ja haaveilla. (Emt. 2014,171.)

Jatkuvan kehityksen ja muutoksen vastuu kuuluu ihmiselle itselleen. Ketään ei voi ottaa huoneesta ulos väkisin. Toki esimerkiksi henkilökohtainen kriisi vaikuttaa aina myös työelämään. Kuitenkin, kaikesta huolimatta, vastuu muutoksesta kuuluu henkilölle itselleen.

Kuvan lähde: https://quotesgram.com/quotes-about-being-too-honest/




Lähteet


Gustafsberg, Harri (2014). Mielen valmentamisella optimaaliseen suoritukseen. Kustannus Siipipyörä.
Lähetetty Windows Phonesta

Julian tarina. Tarinoita työstä. (29.11.2015)