Skip to main content

Yrittäjän työttömyysturva




Selailin kollegani MTT Tarja Römer-Paakkasen (2004) kirjoittamaa tutkimusta Yrittäjyys ja perheyrittäjyys "Seniori-Suomessa" 2010-luvulla. (Tutkimus löytyy verkosta PDF-muodossa.) Määritellessään, kuka on yrittäjä, Römer-Paakkanen tarkastelee asiaa eläketurvajärjestelmän, verohallituksen ja työttömyysturvan näkökulmasta. Yrittäjäksi ryhtyvän ei toki pidä aivan ensimmäisenä ajatella, että miten hän voi saada työttömyyskorvausta, mutta sekin vaihtoehto kannattanee kuitenkin käydä läpi, jos ei muuten, niin ainakin siksi, että tulee tiedostaneeksi asian myös perheenjäsentensä kannalta, sillä työttömyysturvassa yrittäjiksi katsotaan myös esimerkiksi osakeyhtiön osaomistajat. (Ks. Römer-Paakkanen 2004, 23) He ovat yrityksessä johtavassa asemassa olevia henkilöitä, jotka omistavat:
1. Yksin vähintään 15 % yhtiön osakekannasta tai äänimäärästä
2. tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa vähintään 30 % em. määräämisvallasta
3. tai heidän perheenjäsenensä omistavat yhtiöstä em. tavalla vähintään 30 %. Osuuskunnan jäsenet katsotaan työttömyysturvassa yrittäjiksi, jos osuuskunnassa on enintään 6 jäsentä ja kunkin omistus on yli 15 %. (Verohallitus 2002, 5.)

Käytännössä, kun toinen huoltajista perustaa yrityksen hän aiheuttaa perheenjäsenilleen mielenkiintoisen tilanteen: he ovat yrittäjiä siinä missä perustajakin, vaikka eivät kuuna päivänä edes katsoisi siihen suuntaan, jossa perheenjäsen yrityksensä kanssa mellastaa. Lainsäädäntö on tässä suhteessä käsittämätön ja asennetasolla se laahaa valovuosia jäljessä nykyaikaisesta elämänmenosta. Onneksi tähän asiaan on vähitellen tullut pientä muutosta. (Suomen Yrittäjät)

Nykyiset työnkuvat ovat usein niin spesifejä, että ilman koulutusta tai pitkäaikaista harrastuneisuutta ei ole kovin helppoa liukua sisään uudenlaiseen kontekstiin.

SYT-kassa

Sanasto (SYT-kassa)

Työttömyysturvaopas
(SYT-kassa)

Työttömyysturva Suomessa (SYT-kassa)

Työttömän yrittäjän etuudet

Tutustu mitä etuja työtön yrittäjä saa:
  • Ansiopäiväraha kattaa peruskulut - peruspäiväraha paljon pienempi.
  • Jäsenmaksu minimi 72,08 €/v (8 520 € työtulo).
  • Jäsenmaksu on vähennyskelpoinen henkilökohtaisessa verotuksessa. (Lähde: Suomen Yrittäjät)
SYT-kassa: Työttömyysturvaan tuli vuoden 2010 alussa  muutoksia. Yrittäjien kannalta merkittävä muutos on, että  kassan maksaman ansiopäivärahan voi saada 18 kuukauden jäsenyyden jälkeen. Aikaisemmin vaadittiin vähintään 24 kuukauden jäsenyys yrittäjäkassassa.

Myös kassan maksamat päivärahat nousivat vuoden alussa hieman. Työttömän yrittäjän ansiopäiväraha muodostuu peruspäivärahan suuruisesta perusosasta, ansio-osasta ja mahdollisista lapsikorotuksista.

Perusosa säilyi entisellään eli 25,63 eurossa. Ansio-osa sen sijaan nousi jonkin verran, sillä sitä voi saada korotettuna ensimmäisen 20 työttömyyspäivän ajalta. Myös koulutuksen ajalta voidaan maksaa korotettua ansio-osaa. Ansio-osa on nyt 45 % perusosan ja päiväpalkan erotuksesta. Jos kuukausitulot ylittävät 2691,15 euroa, maksetaan ylimenevästä osuudesta vain 20 % prosentin suuruista ansio-osaa.

Yrittäjä voi saa päivärahaa enintään 500 päivältä.Tämän vuoden alusta myös koulutusaika luetaan työttömyydeksi eli ansiosidonnaiset päivärahat hupenevat myös koulutuksen aikana. Aikaisemmin koulutusaika ei vähentänyt ansiosidonnaisen enimmäisaikaa.






Comments

Popular posts from this blog

Projektisanastoa

Kuvat Margit Mannila Projektijohtamisen sanastoa  Projekti-instituutti (14.2.2017) Tässä esimerkinomaisesti joitakin projektijohtamiseen liittyviä termejä ja niiden määritelmiä. A Guide to the Project Management Body of Knowledge (PM BOK) A Guide to the Project Management Body of Knowledge eli PMBOK on projektijohtamisen kansainvälisen järjestön Project Management Instituten (PMI:n) julkaisema, standardin asemassa oleva projektijohtamisen yleisteos, joka kuvaa projektijohtamisen prosessit ja tarjoaa yleisiä ohjeita projektin organisoimiseksi ja johtamiseksi. Teoksen ensimmäinen painos on vuodelta 1981. Aikalaskenta Laskentamenttely, jolla saadaan kunkin tehtävän aikaisimmat ja myöhäisimät alkamis- ja päättymisajat sekä pelivarat. Aikasuunnittelu Projektin tehtäväerittely ja aikataulun laatiminen.  Aikaisin alkamishetki (AAH) Tehtävän alkuriippuvuukisen määräämä aikaisin mahdollinen alkamishetki. Myöhäisin alkamishetki (MAH) Tehtävän loppuriippuvuuksi...

Katetuottolaskenta ja -hinnoittelu

Kuva Margit Mannila Katetuottolaskennassa tarkastellaan mm. seuraavia asioita (ks.  Tomperi, S. (2010). Yrityksen taloushallinto 3. Kannattavuus- ja kustannuslaskenta. Edita. 23-68): Kriittinen myynti Varmuusmarginaali Kannattavuuskuvio Katetuottokuvio Kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä: hinnan nousu myynnin lisäys muuttuvien kustannusten aleneminen kiinteiden kustannusten aleneminen taloustekijöiden keskinäinen riippuvuus  myynnin rakenne ja kannattavuus alennukset kilpailukeinona Katetuottohinnoittelu-kirjoituksen alkuperäinen lähde on täällä . KATETUOTTOHINNOITTELU Katetuottohinnoittelu perustuu minimikalkyyliin, jossa tuotteelle kohdistetaan vain muuttuvat kustannukset ja hinnoittelussa huomioidaan katetarve kiinteille kustannuksille ja tavoitevoitolle. Peruskaava Tuotteen tai palvelun muuttuvat kustannukset    + Katetuottotavoite = Myyntihinta ilman alv    + Arvonlisävero = Verollinen myyntihinta Kate las...

Oikeustapausharjoitusten ja -analyysin ratkaisuohjeet

  Kuvat Margit Mannila Oikeudellisen ratkaisutoiminnan perusrakenne Oikeudellista ratkaisutoimintaa eli oikeudellisten ongelmien tai tapausten ratkaisemista voidaan yksinkertaistetusti kuvata niin sanotun subsumption avulla. Tämä subsumptiopäättely rakentuu seuraavasti: Kuvataan oikeudellisen normin (esim. lain) oikeusohje. ( ylälause ) Kuvataan ongelmatilanteen tosiasiat. ( alalause ) Sovelletaan oikeusohjetta kyseiseen tapaukseen sijoittamalla alalauseen sisältämät tosiasiat ylälauseen tunnusmerkistöön jolloin saadaan johtopäätös. (Anni Tuomela 7.6.2017) Tämä on ns. syllogismimalli (ks. Virolainen & Martikainen 2010, 229). Virolainen & Martikainen (2010, 227-228) toteavat, että OK 4/1734 24:4 ja ROL 39/1889 11:4 mukaan tuomion perusteluissa on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päätökseen ratkaisu perustuu. Ks. myös hallinnonkäyttölain 586/1996  53 §.  Perusteluissa on oltava tosiasia- eli faktaperustelu (faktapremissi...