Skip to main content

Prosessit kuntoon



Talouselämässä 12/2016 oli Pekka Lähteenmäen kirjoittama artikkeli ostikolla Vauhtia peliin. Artikkelissa ovat esimerkkeinä Tyks ja Salon kaupungin keskuskeittiö.

Kun prosessit saadaan kuntoon saavutetaan yleensä säästöjä. Säästöt tulevat toisaalta tehostuneen toiminnan kautta ja toisaalta siitä, että ihmiset sitoutuvat työhönsä paremmin kun he hahmottavat kokonaisuuden ja oman roolinsa siinä.

Lean -harjoituksessa  samaa  prosessia toistetaan uudelleen ja uudelleen, kuten kata-liikesarjoja karatessa ja sitten tehdään jokaisella pelikierroksella yksi parannus ja seurataan sen vaikutuksia. Osastonhoitaja Kaisa Impilä sanoo, että heillä isoin haaste on, että potilaat joutuvat odottamaan liian kauan sekä hoitoon pääsyä että hoidon etenemistä. Tämä ei liene uusi ilmiö, kun on kysymys sairaalasta tai terveyskeskuksesta.

Lean-hankkeen ansiosta TYKS leikkasi viime vuonna 1-2 traumapotilasta enemmän/päivä samalla henkilöstöllä. Se tarkoittaa 476 leikkausta enemmän vuodessa. Tuottavuuden kasvu on yli 20 %. Lean-filosofia on pohjalla myös siinä kun TYKS:iin rakennetaan T3-sairaala. Resurssit eivät lisäänny, vaan samalla rahalla on saatava enemmän aikaiseksi.

Lean-hakkeiden säästöt ovat parhaimmillaan huimia. Puhutaan jopa 50 % suuruisista säästöistä, toteaa artikkelissa haastateltu Esa Aho. Aho toimii  vastaavana Fujitusun pohjoismaisesta sovellustarjonnasta. Taiici Ohno, joka kehitti Toyotan tuotantojärjestelmän kiteytti Leanin idean " Tavoitteena ei ole juosta nopeammin, vaan kulkea lyhyempi matka." Leanissa pyritään poistamaan hukkaa kuten liikettä, varastoja, turhaa työtä ja odotusta. Kyse on myös jatkuvasta ja osallistavasta työn kehittämisestä. Lean on filosofia, jossa työntekijä, ihminen on keskiössä. Nykyisen toimintamallin visualisointi ja työn seuranta korostuvat leanissa, korostaa Aho.

Salossa puolestaan lean-mallilla on käyty läpi keskuskeittiön toiminnat ja hanke levittäytyy hallintoon, lapsi- ja nuorisotyöhön ja päätöksentekoon.

Salossa toiminut Nokia oli edelläkävijä leanissa. Nokian raunioille on syntynyt Lean5. Lean ei ole projekti joka alkaa ja loppuu, vaan matka, joka alkaa.



Eric Ries












Läheitä ja lukemistoa

Epply, Tom. The Lean Manufacturing Handbook. (29.3.2016).

Lähteenmäki, Pekka. (2016). Vauhtia peliin.  12(2016), 28-34. Verkossa lyhennettynä https://summa.talentum.fi/article/te/273974 (28.3.2016).

Mannila, Margit. (2015). Lean. Perheyrittäjyys. (28.3.2016). 

Mannila,Margit. (2015). Lean ja Lean Startup. Perheyrittäjyys. (28.3.2016).

Mannila, Margit. (2013). Muutosjohtaminen, muutoksen johtaminen, muutoksessa johtaminen vai johtamisen muutos? Perheyrittäjyys.  (28.3.2016).

Ries, Eric (2011). Lean start-up. (28.3.2016). 

Toyota. The Toyota Production System. (29.3.2016). 



Lähetetty Windows Phonesta

Comments

Popular posts from this blog

Projektisanastoa

Kuvat Margit Mannila Projektijohtamisen sanastoa  Projekti-instituutti (14.2.2017) Tässä esimerkinomaisesti joitakin projektijohtamiseen liittyviä termejä ja niiden määritelmiä. A Guide to the Project Management Body of Knowledge (PM BOK) A Guide to the Project Management Body of Knowledge eli PMBOK on projektijohtamisen kansainvälisen järjestön Project Management Instituten (PMI:n) julkaisema, standardin asemassa oleva projektijohtamisen yleisteos, joka kuvaa projektijohtamisen prosessit ja tarjoaa yleisiä ohjeita projektin organisoimiseksi ja johtamiseksi. Teoksen ensimmäinen painos on vuodelta 1981. Aikalaskenta Laskentamenttely, jolla saadaan kunkin tehtävän aikaisimmat ja myöhäisimät alkamis- ja päättymisajat sekä pelivarat. Aikasuunnittelu Projektin tehtäväerittely ja aikataulun laatiminen.  Aikaisin alkamishetki (AAH) Tehtävän alkuriippuvuukisen määräämä aikaisin mahdollinen alkamishetki. Myöhäisin alkamishetki (MAH) Tehtävän loppuriippuvuuksi...

Oikeustapausharjoitusten ja -analyysin ratkaisuohjeet

  Kuvat Margit Mannila Oikeudellisen ratkaisutoiminnan perusrakenne Oikeudellista ratkaisutoimintaa eli oikeudellisten ongelmien tai tapausten ratkaisemista voidaan yksinkertaistetusti kuvata niin sanotun subsumption avulla. Tämä subsumptiopäättely rakentuu seuraavasti: Kuvataan oikeudellisen normin (esim. lain) oikeusohje. ( ylälause ) Kuvataan ongelmatilanteen tosiasiat. ( alalause ) Sovelletaan oikeusohjetta kyseiseen tapaukseen sijoittamalla alalauseen sisältämät tosiasiat ylälauseen tunnusmerkistöön jolloin saadaan johtopäätös. (Anni Tuomela 7.6.2017) Tämä on ns. syllogismimalli (ks. Virolainen & Martikainen 2010, 229). Virolainen & Martikainen (2010, 227-228) toteavat, että OK 4/1734 24:4 ja ROL 39/1889 11:4 mukaan tuomion perusteluissa on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päätökseen ratkaisu perustuu. Ks. myös hallinnonkäyttölain 586/1996  53 §.  Perusteluissa on oltava tosiasia- eli faktaperustelu (faktapremissi...

Itsensä johtaminen

  Alkuperäinen teksti julkaistu SeAMK-verkkolehdessä 10.8.2022. Kategoria: 2022 , TKI , Yrittäjyys ja kasvu   Itsensä johtaminen on ymmärrystä oman elämän vastuusta, vallasta ja käytännön toteuttamisesta. Mitä enemmän kykenee tunnistamaan vastuutaan elämän valintojen suhteen, sen enemmän saa käytännössä valtaa toteuttaa valintojaan. (Gustafsberg 2014, 155.) Valta ja vastuu kulkevat käsi kädessä tässä(kin) asiassa. Gustafberg (2014, 155) kirjoittaa, että vastuu on itsellä. Vastuu siitä, millaista elämää elää, miten kokee asiat, miten ajattelee ja tuntee. Näin siksi, että me ihmiset annamme itse merkityksen asioille, ilmiöille ja tapahtumille. Päätäntävalta on ainoastaan meillä itsellämme oman elämämme suhteen. Kukaan toinen ei voi rakentaa sisäistä maailmaa puolestamme. Kukaan toinen ei ajattele meidän ajatuksiamme. Kun oivallamme, että meillä...