Kuvat Margit Mannila
Kokoan tähän linkkilistaa tässä blogissa julkaistuihin kirjoituksiin, jotka käsittelevät opinnäytetyön tekemistä sanalla sanoen opinnäytetyöprosessia. Lähteitä ja lukemistoa -osiossa on opinnäytetyön tekemiseen liittyviä linkkejä muualta sekä mielestäni hyvää kirjallisuutta, jossa käsitellään tutkimuksen tekemistä ja menetelmiä.
Haaga-Helia ammattikorkeakoulun sivustolla todetaan, että ennen kuin opiskelija ryhtyy tekemään opinnäytetyötä, on tärkeää että hän:
- ymmärtää opinnäytetyön rakenteen ja sen eri osien väliset suhteet. Tästä syystä on tärkeä perehtyä ohjeisiin ja suorittaa opinnäytetyöhön liittyvät opinnot.
- hallitsee opinnäytetyöhön ja tutkimukseen liittyvät käsitteet ja sisällön. Käsitteet ja sisältö tulevat tutuksi tutkimustyön kursseilla.
- ymmärtää tutkimuseettiseen otteen ja lähdekritiikin merkityksen. Plagiointi on rikos. Lähdekritiikki osoittaa, että opiskelija on ymmärtänyt, että millaiset tutkimusaineistot ovat tieteellisesti merkittäviä ja relevantteja hänen tutkimansa aiheen kannalta.
- on perehtynyt tutkimukselliseen tiedonhakuun (esim. RefWorks -ohjelman ominaisuuksia voi käydä opiskelemassa kirjaston tarjoamilla kursseilla. Kirjasto tarjoaa säännöllisesti myös muita tiedonhakuun liittyviä kursseja. )
- osaa tehdä opinnäytetyönsä ulkoasun sekä standardien että oman oppilaitoksensa voimassa olevien ulkoasuohjeiden mukaisesti ja hallitsee siihen tarvittavan tekniikan. (Tutkimuksen tekeminen.)
Tutkimuksen tekemiseen liittyviä ohjeita jakavat kokeneet ohjaajat. Tässä muutamia, jotka pätevät kaikilla tieteenaloilla. Oheisessa listassa on muutama ohje, joiden noudattaminen auttaa opiskelijaa välttämään ylimääräisiä ongelma. Esimerkiksi Estola ja Viitanen (2002, 4) ovat listanneet seuraavia asioita, joita opiskelijan kannattaa välttää.
.
1. Älä valitse aihetta, josta et ole kiinnostunut ja josta et tiedä mitään. Tällaisen
“pakkopullan” tekeminen johtaa yleensä huonoon ja pintapuoliseen tutkimukseen.
2. Älä rakenna työtäsi sellaisen työn perustalle, jonka olet tehnyt jotakin muuta tarkoitusta
varten. Vaikka aihepiiri pysyisikin samana, työn näkökulmaa on usein tarkennettava
kansantaloustieteeseen sopivaksi.
3. Älä valitse aihetta, jota et voi myöhemmin rajata. Aiheet, jotka muistuttavat kirjan
otsikkoa, ovat yleensä liian laajoja tutkimusten otsikoiksi. Mitä paremmin ongelma on
rajattu, sitä syvällisempään tutkimusotteeseen päästään ja sitä suuremmalla
todennäköisyydellä saadaan mielenkiintoisia tuloksia.
4. Älä valitse aihetta, johon tarvitset vain yhden lähteen. Useiden lähteiden jäsentely kehittää
ajattelua siten, että kykenee suhtautumaan lähteisiin kriittisesti.
5. Vältä aiheita, joihin suhtaudut tunteikkaasti. Liian tunteikas aihe saattaa kadottaa tutkijan
objektiivisuuden, jolloin tutkimustulos voi olla tarkoitushakuinen ja ennalta määrätty.
6. Vältä aiheita, joihin tutustuminen vaatii aikaa ja vaivaa vaativien taitojen opettelua.
Esimerkiksi proseminaarityötä varten ei kannata opetella uutta ekonometristä menetelmää
eikä pro gradu -työtä varten uutta kieltä tutustuakseen aiempiin tutkimuksiin. (Lähde Estola & Viitanen (2002, 4).)
Estola ja Viitanen (2002, 4) nostavat esiin myös kysymyksiä, jotka vaikuttavat tutkimuksen aihepiirin valintaan. Olen lisännyt kirjoittajien listaan muutamia kommentteja.
1. Henkilökohtainen kiinnostus aiheeseen. (On tärkeä asia, on kivempi tutkia asiaa, kun se kiinnostaa jollakin tavalla.)
2. Aiheen ennakkotuntemus. (Hahmotat tutkimuksesi paremmin, kun tiedät aiheesta jotakin ennalta.)
3. Aiheen sopivuus omaan oppiaiheeseesi.
4. Aiheen tutkittavuus: Onko aineistoa saatavilla ja teema menetelmällisesti hallittavissa? (Jos aiheesta ei ole aineistoa saatavissa, ehkä aloittelevan tutkijan ei kananta tarttua siihen, sillä silloin tulee haukanneeksi liian ison palan kakusta. Vastaavasti jo teema on sellainen, jota ei pysty hallitsemaan menetelmällisesti, niin se aiheuttaa ongelmia.)
5. Aiheen merkitys suunnitellun urakehityksen kannalta. (Uraa ei kannata unohtaa. Aiheen olisi hyvä antaa sinulle eväitä ja mahdollisuuksia tulevaisuuttasi ajatellen.)
6. Aiheen tutkimisen opettavaisuus tutkijalle. ( On hyvä, että opit aiheestasi.)
7. Aiheen yhteiskunnallinen merkitys. (Kaikissa pääaineissa yhteiskunnallista merkitystä ei ehkä voida saavuttaa, mutta olisi hyvä saavuttaa merkitys toimeksiantajan tai tutkimuskohteen näkökulmasta.)
8. Aiheen tutkimisen vaatima aika ja taloudelliset resurssit. (Onko aihe kohtuullinen ajallisesti ja onko sen tutkiminen mahdollista taoudellisten resurssien puitteissa.)
9. Tutkimuksen mahdollinen toimeksiantaja tai rahoittaja(t). (Jos teet tutkimustasi tilaustyönä sinun tulee huolehtia siitä, että työsi valmistuu ja tilaaja saa raporttinsa sovitusti.)
.
1. Älä valitse aihetta, josta et ole kiinnostunut ja josta et tiedä mitään. Tällaisen
“pakkopullan” tekeminen johtaa yleensä huonoon ja pintapuoliseen tutkimukseen.
2. Älä rakenna työtäsi sellaisen työn perustalle, jonka olet tehnyt jotakin muuta tarkoitusta
varten. Vaikka aihepiiri pysyisikin samana, työn näkökulmaa on usein tarkennettava
kansantaloustieteeseen sopivaksi.
3. Älä valitse aihetta, jota et voi myöhemmin rajata. Aiheet, jotka muistuttavat kirjan
otsikkoa, ovat yleensä liian laajoja tutkimusten otsikoiksi. Mitä paremmin ongelma on
rajattu, sitä syvällisempään tutkimusotteeseen päästään ja sitä suuremmalla
todennäköisyydellä saadaan mielenkiintoisia tuloksia.
4. Älä valitse aihetta, johon tarvitset vain yhden lähteen. Useiden lähteiden jäsentely kehittää
ajattelua siten, että kykenee suhtautumaan lähteisiin kriittisesti.
5. Vältä aiheita, joihin suhtaudut tunteikkaasti. Liian tunteikas aihe saattaa kadottaa tutkijan
objektiivisuuden, jolloin tutkimustulos voi olla tarkoitushakuinen ja ennalta määrätty.
6. Vältä aiheita, joihin tutustuminen vaatii aikaa ja vaivaa vaativien taitojen opettelua.
Esimerkiksi proseminaarityötä varten ei kannata opetella uutta ekonometristä menetelmää
eikä pro gradu -työtä varten uutta kieltä tutustuakseen aiempiin tutkimuksiin. (Lähde Estola & Viitanen (2002, 4).)
Estola ja Viitanen (2002, 4) nostavat esiin myös kysymyksiä, jotka vaikuttavat tutkimuksen aihepiirin valintaan. Olen lisännyt kirjoittajien listaan muutamia kommentteja.
1. Henkilökohtainen kiinnostus aiheeseen. (On tärkeä asia, on kivempi tutkia asiaa, kun se kiinnostaa jollakin tavalla.)
2. Aiheen ennakkotuntemus. (Hahmotat tutkimuksesi paremmin, kun tiedät aiheesta jotakin ennalta.)
3. Aiheen sopivuus omaan oppiaiheeseesi.
4. Aiheen tutkittavuus: Onko aineistoa saatavilla ja teema menetelmällisesti hallittavissa? (Jos aiheesta ei ole aineistoa saatavissa, ehkä aloittelevan tutkijan ei kananta tarttua siihen, sillä silloin tulee haukanneeksi liian ison palan kakusta. Vastaavasti jo teema on sellainen, jota ei pysty hallitsemaan menetelmällisesti, niin se aiheuttaa ongelmia.)
5. Aiheen merkitys suunnitellun urakehityksen kannalta. (Uraa ei kannata unohtaa. Aiheen olisi hyvä antaa sinulle eväitä ja mahdollisuuksia tulevaisuuttasi ajatellen.)
6. Aiheen tutkimisen opettavaisuus tutkijalle. ( On hyvä, että opit aiheestasi.)
7. Aiheen yhteiskunnallinen merkitys. (Kaikissa pääaineissa yhteiskunnallista merkitystä ei ehkä voida saavuttaa, mutta olisi hyvä saavuttaa merkitys toimeksiantajan tai tutkimuskohteen näkökulmasta.)
8. Aiheen tutkimisen vaatima aika ja taloudelliset resurssit. (Onko aihe kohtuullinen ajallisesti ja onko sen tutkiminen mahdollista taoudellisten resurssien puitteissa.)
9. Tutkimuksen mahdollinen toimeksiantaja tai rahoittaja(t). (Jos teet tutkimustasi tilaustyönä sinun tulee huolehtia siitä, että työsi valmistuu ja tilaaja saa raporttinsa sovitusti.)
Läheitä tutkimuksen tekemiseen
Anttila, Pirkko. (2014). Tutkimisen taito ja tiedonhankinta. Metodix. (28.10.2019).
Arene. Eettiset ohjeet ammattikorkeakoulun opinnäytetyöhön. (9.1.2020).
Mannila, Margit. (2008). Lähteitä tutkimuksen tekemiseen. Perheyrittäjyys. (25.4.2016).
Arene. Eettiset ohjeet ammattikorkeakoulun opinnäytetyöhön. (9.1.2020).
Mannila, Margit. (2008). Lähteitä tutkimuksen tekemiseen. Perheyrittäjyys. (25.4.2016).
Mannila, Margit. (2013). Tutkimuksen kirjallisuuskatsaus. Perheyrittäjyys. (25.4.2016).
Mannila, Margit. (2018). Tutkimuksen reliaabelius ja validius. Perheyrittäjyys. (8.5.2018).
Mannila, Margit. (2018). Tutkimuksen reliaabelius ja validius. Perheyrittäjyys. (8.5.2018).
Mannila, Margit. (2021). Tutkimus tiedon välittämisenä. Energiaa. (9.3.2023).
Mannila, Margit. (2009). Vinkkejä gradunvääntöön ja vähän väitöskirjaankin. Perheyrittäjyys.(25.4.2016).
Opinnäytetyön ohjaaminen
Mannila, Margit. (2017). Aloitusseminaari. Perheyrittäjyys. (8.5.2018).
Mannila, Margit. (2015). Opinnäytetyö. Perheyrittäjyys. (25.4.2016).
Mannila, Margit. (2014). Opinnäytetyön ohjaaminen. Perheyrittäjyys. (25.4.2016).
Opinnäytetyöohjeita
Mannila, Margit. (2023). Canvas tutkimuksen jäsentämisen työkaluna. Perheyrittäjyys. (9.3.2023).
Mannila, Margit. (2021). Hyvä tieteellinen käytäntö kirjallisissa tehtävissä ja tutkimuksessa. Energiaa. (9.3.2023).
Mannila, Margit. (2015). Lyhyt katsaus AMK-opinnäytetyöhön. Perheyrittäjyys. (25.4.2016).
Mannila, Margit. (2015). Oikeustieteellinen opinnäytetyö. Perheyrittäjyys. (25.4.2016).
Mannila, Margit. (2015). Opinnäytetöiden julkisuus. Perheyrittäjyys. (25.4.2016).
Mannila, Margit (2013). Opinnäytetyöohjeet VAMK. Perheyrittäjyys. (25.4.2016).
Mannila, Margit. (2014). Opinnäytetyön pituus ja rakenne. (25.4.2016).
Mannila, Margit. (2016). Opinnäytetyöprosessi. Perheyrittäjyys. (13.5.2016). Kuinka päästä alkuun? Tutkimuskysymyksen asettaminen.
Mannila, Margit. (2015). Opinnäytetyön kieli: aktiivi vai passiivi?. Perheyrittäjyys. (1.11.2016).
Mannila, Margit. (2016). Opinnäytetyöprosessi. Perheyrittäjyys. (13.5.2016). Kuinka päästä alkuun? Tutkimuskysymyksen asettaminen.
Mannila, Margit. (2015). Opinnäytetyön kieli: aktiivi vai passiivi?. Perheyrittäjyys. (1.11.2016).
Mannila, Margit. (2021). Opinnäytetyön salaiset sivut. Perheyrittäjyys. (9.3.2023).
Mannila, Margit. (2016). Opinnäytetyön tekeminen. Perheyrittäjyys. (1.11.2016).
Mannila, Margit. (2016). Opinnäytetyön työsuunnitelma. Perheyrittäjyys. (3.6.2016).
Mannila, Margit. (2016). Opinnäytetyön tekeminen. Perheyrittäjyys. (1.11.2016).
Mannila, Margit. (2016). Opinnäytetyön työsuunnitelma. Perheyrittäjyys. (3.6.2016).
Mannila, Margit. (2021). Päiväkirjamuotoinen opinnäytetyö Vaasan ammattikorkeakoulussa. (9.3.2023).
Mannila, Margit. (2021). Tapaustutkimus eli Case Study. Energiaa. (9.3.2023).
Mannila, Margit. (2021). Tapaustutkimus eli Case Study. Energiaa. (9.3.2023).
Mannila, Margit. (2013). Tieteellisen tekstin rakenne. Perheyrittäjyys. (1.11.2016).
Mannila, Margit. (2021). Tietosuoja huomioon myös opinnäytetyössä. Enegiaa. (9.3.2023).
Mannila, Margit. (2013). Tutkimuksen kirjallisuuskatsaus. Perheyrittäjyys. (1.11.2016).
Mannila, Margit. (2015). Tutkielman käskirjoituksen itsearviointi. Perheyrittäjyys. (3.6.2016).
Mannila, Margit. (2013). Tutkimuksen kirjallisuuskatsaus. Perheyrittäjyys. (1.11.2016).
Mannila, Margit. (2015). Tutkielman käskirjoituksen itsearviointi. Perheyrittäjyys. (3.6.2016).
Mannila, Margit. (2011). Tutkielma valmiiksi. Perheyrittäjyys. (1.11.2016).
Mannila, Margit. (2017). Tutkimus- ja kehittämistehtävä prosessina. Perheyrittäjyys. (8.5.2018).
Mannila, Margit. (2012): Tutkimusprosessi Hirsjärvi, Remes & Sajavaara Tutki ja kirjoita -teoksen mukaan. Perheyrittäjyys. (1.11.2016).
Mannila, Margit. (2016). Tutkimus ja haastattelun analyysi. Perheyrittäjyys. (1.11.2016).
Mannila, Margit. (2013). Tutkimuksen laatimisskeema. Perheyrittäjyys. (25.4.2016). Tässä kirjoituksessa on selkeä rautalankamalli, jonka avulla voit pilkkoa tutkimuksesi eri osa-alueet palasiksi.
Mannila, Margit. (2013). Tutkimuksen laatimisskeema. Perheyrittäjyys. (25.4.2016). Tässä kirjoituksessa on selkeä rautalankamalli, jonka avulla voit pilkkoa tutkimuksesi eri osa-alueet palasiksi.
Mannila, Margit. (2023). Työkaluja laadulliseen tutkimukseen. Perheyrittäjyys. (9.3.2023).
Mannila, Margit. (2019). Tutkimusaihe. Perheyrittäjyys. (21.10.2019). Ja tämä pohja auttaa sinua jäsentämään aihettasi.
Mannila, Margit. (2017). Tutkimus- ja kehittämistehtävä prosessina. Perheyrittäjyys. (21.10.2019).
Mannila, Margit. (2013). Tutkimuksen laatimisskeema. Perheyrittäjyys. (21.10.2019).
Mannila, Margit. (2016). Tutkimusongelma ja tutkimuskysymys. Perheyrittäjyys. (21.10.2019). Lue tämä kirjoitus seuraavaksi 2.
Kun sinulla on tutkimusongelma ryhdyt kirjoittamaan tutkimussuunnitelmaa ja sitten kirjallisuuskatsausta.
Tutkimusongelma ja tutkimuskysymys
Mannila, Margit. (2019). Tutkielma alkuun. Perheyrittäjyys. (21.10.2019). Tästä kannattaa aloittaa. 1.Mannila, Margit. (2019). Tutkimusaihe. Perheyrittäjyys. (21.10.2019). Ja tämä pohja auttaa sinua jäsentämään aihettasi.
Mannila, Margit. (2017). Tutkimus- ja kehittämistehtävä prosessina. Perheyrittäjyys. (21.10.2019).
Mannila, Margit. (2013). Tutkimuksen laatimisskeema. Perheyrittäjyys. (21.10.2019).
Mannila, Margit. (2016). Tutkimusongelma ja tutkimuskysymys. Perheyrittäjyys. (21.10.2019). Lue tämä kirjoitus seuraavaksi 2.
Kun sinulla on tutkimusongelma ryhdyt kirjoittamaan tutkimussuunnitelmaa ja sitten kirjallisuuskatsausta.
Tutkimussuunnitelma ja kirjallisuuskatsaus
Mannila, Margit. (2013). Tutkimuksen kirjallisuuskatsaus. Perheyrittäjyys. (21.10.2019).
Mannila, Margit. (2008). Tutkimussuunnitelma ja kirjallisuuskatsaus How to write a research proposal . Perheyrittäjyys. (21.10.2019).
Mannila, Margit. (2012). Tutkimusprosessi Hirsjärvi, Remes & Sajavaara Tutki ja kirjoita -teoksen mukaan . Perheyrittäjyys. (21.10.2019).
Tutkimuksen metodeja ja menetelmiä
Mannila, Margit. (2008). Case Study Method Literature. Perheyrittäjyys. (1.11.2016).
Mannila, Margit. (2021). Conducting Research. Perheyrittäjyys. (23.9.2021).
Mannila, Margit. (2021). Kirjallisuuskatsaus opinnäytetyön muotona. Energiaa. (9.3.2023).
Mannila, Margit. (2017). Tutkimuksen kysymyslomake. Perheyrittäjyys. (27.10.2017).
Mannila, Margit. (2017). Tutkimuksen kysymyslomake. Perheyrittäjyys. (27.10.2017).
Mannila, Margit. (2017).
Mannila, Margit. (2008). Metodikirjallisuutta. Perheyrittäjyys. (1.11.2016).
Mannila, Margit. (2015). Sisällönanalyysi. Perheyrittäjyys. (1.11.2016).
Mannila, Margit. (2021). Some details of qvantitative study. (23.9.2021).
Mannila, Marigt. (2008). Tekstianalyysi. Perheyrittäjyys. (1.11.2016).
Mannila, Margit. (2022). Toimintatutkimus. Perheyrittäjyys. (9.3.2023).
Mannila, Margit. (2008). Tutkimusmenetelmistä. Perheyrittäjyys. (1.11.2016).
Mannila, Margit. (2008). Tutkimussuunnitelma ja kirjallisuuskatsaus How to write a research proposal. Perheyrittäjyys. (1.11.2016).
Mannila, Margit. (2021). Quantitative Research – Types of Measurement Scales.Perheyrittäjyys. (23.9.2021).
Turun yliopisto. Tulevaisuuden tutkimuksen oppimateriaali. https://tulevaisuus.fi/ (9.3.2023).
Sekalaiset
Mannila, Margit. (2021). Academic Writing and Conducting Research. Perheyrittäjyys. (23.9.2021).
Mannila, Margit. (2017). Aloitusseminaari. Perheyrittäjyys. (21.10.2019).
Mannila, Margit. (2021). Kirjoituksia opinäytetyön tueksi. (23.9.2021). Tässä kirjoitukessa ovat linkit Energiaa-lehdessä oleviin tutkimusta käsitteleviin kirjoituksiini. Kirjoitukset löytyvät myös tästä blogista.
Mannila, Margit. (2021). Kypsyysnäyte ja sen suorittamistavat suomalaisissa ammattikorkeakouluissa. Enegiaa. (9.3.2023).
Mannila, Margit. (2017). Lähdeviittaukset ja viittaustekniikka. Perheyrittäjyys. (21.10.2019).
Mannila, Margit. (2015). Oikeustieteellinen opinnäyteyö. Perheyrittäjyys. (21.10.2019).
Mannila, Margit. (2016). Opinnäytetyöprosessi. Perheyrittäjyys. (21.10.2019).
Mannila, Margit. (2018). Opinnäytetyön itsearviointi. Perheyrittäjyys. (21.10.2019).
Mannila, Margit. (2017). Lähdeviittaukset ja viittaustekniikka. Perheyrittäjyys. (21.10.2019).
Mannila, Margit. (2015). Oikeustieteellinen opinnäyteyö. Perheyrittäjyys. (21.10.2019).
Mannila, Margit. (2016). Opinnäytetyöprosessi. Perheyrittäjyys. (21.10.2019).
Mannila, Margit. (2018). Opinnäytetyön itsearviointi. Perheyrittäjyys. (21.10.2019).
Mannila, Margit. (2021). Opinnäytetyön pituus ammattikorkeakoulussa. Energiaa. (9.3.2023).
Mannila, Margit. (2016). Opinnäytetyön työsuunnitelma. Perheyrittäjyys. (21.10.2019)
Mannila, Margit. (2019). Plagiointi. Perheyrittäjyys. (21.10.2019).
Mannila, Margit. (2017). Sata neuvoa tehdä opinnäytetyö paremmin. Perheyrittäjyys. (27.10.2017).
Mannila, Margit. (2021). Tekijyys yhteiskirjoittamisessa. Enegiaa. (9.3.2023).
Mannila, Margit. (2007). Tiede ja tutkimus. Perheyrittäjyys. (1.11.2016).
Mannila, Margit. (2007). Tiede ja tutkimus. Perheyrittäjyys. (1.11.2016).
Lähteitä ja lukemistoa
Aaltola, J. & Valli, R. (toim.). (2010). Ikkunoita tutkimusmetodeihin 1. Metodin valinta ja ainestonkeruu: virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. PS-kustannus.
Aaltola, J. & Valli, R. (toim.). (2010). Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2. Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. PS-kustannus.
Alasuutari, P. 1999 tai uudempi. Laadullinen tutkimus. Vastapaino.
Belcher, W.L. (2009). Writing Your Journal Article in 12 Weeks. Thousand Oaks, CA: Sage Publications.
Estola, Matti & Viitanen, Jari (2002). Ohjeita tutkimuksen tekemiseen, opponointiin ja arviointiin. Joensuun yliopisto. Kansantaloustiede. (PDF). (26.4.2016).
Hakala 2004 tai uudempi. Opinnäytetyöopas ammattikorkeakouluille, Gaudeamus.
Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 1997 tai uudempi. Tutki ja kirjoita. Kirjayhtymä/Tammi, Helsinki.
Hirvonen, Ari. (2011). Mitkä metodit? Opas oikeustieteellisen opinnäytetyön tekemiseen. Helsingin yliopisto. (21.10.2019). (PDF).
Holopainen- Pulkkinen 2002 tai uudempi. Tilastolliset menetelmät, WSOY.
Huff, A.S. (2008). Designing Research for Publication. Thousand Oaks : SAGE Publications.
Huff, A.S. (1998). Writing for Scholarly Publication. Thousand Oaks : SAGE Publications.
Hurtig, J., Laitinen, M. & Uljas-Rautio, K. (toim.) (2010). Ajattele itse! PS-kustannus.
Kangasharju, H. & Majapuro, M. (2005) Tutkimusraportin kirjoittaminen.
Laine-Patana, Satu. (2005) Minä kirjoittajana. Pro gradu. Helsinki. (PDF)
Metsämuuronen, Jari. (2011). Laadullisen tutkimuksen käsikirja.
Metsämuuronen, Jari. (2010). Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteessä. MetHelp.(PDF).
Räsänen, P., Anttila, A-H. & Melin, H. (toim.). (2005). Tutkimus menetelmien pyörteissä. Sosiaalitutkimuksen lähtökohdat ja valinnat. PS-kustannus.
Tibbetts, A. (1982). Ten Rules for Writing Readably. IEEE Trasactions of Professional Communication 25(1), 10-13.
Tutkimuksen tekeminen. Haaga-Helia. (25.4.2016).
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. (2009). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Tammi.
Valli, R. (2001). Johdatus tilastolliseen tutkimukseen. PS-kustannus.
Auta minua pitämään sivusto ajan tasalla. Jos huomaat, jonkun linkkaamisen arvoisen sivuston tai huomaat, että joku linkki ei toimi, laita viesti kommenttikenttään. Viestiäsi ei julkaista, jos kiellät sen julkaisemisen.
Edit
9.3.2023 30/125
23.9.2021 25/95
9.1.2020 5/70
28.10.2019 5/65
21.10.2019 (60 min)
8.5.2018
27.10.2017
25.4.2016
Lähetetty Windows Phonesta
Comments