Käyttöoikeusveloitukset

Käyttöoikeusveloitukset
Käyttöoikeuksien myynnin edellytykset
Käyttöoikeusveloituksissa asiakkaalle myydään ensisijaisesti käyttöoikeus johonkin asiaan. Kaupan koteena voi olla tuotenimen, menetelmän tai toimintatavan, järjestelmän, atk-ohjelmiston tai aineiston käyttöoikeus. Lisenssisopimuksella sovitaan tuotteeseen liittyvistä käyttöoikeuksista. Käytön kohdistuessa koko liiketoimintakonseptiin puhutaan franchisingsopimuksesta.  (Sipilä 2003, 216-217.) Juridista suojaa yritys voi saada patenteilla, mallioikeuksilla, toiminimirekisteröinnillä, tavaramerkkirekisteröinnillä ja tekijänoikeuslainsäädännön perusteella. Juridiikassa puhutaan teollisuusoikeuksista, joita ovat patentti-, malli- ja tavaramerkkioikeus. Teollisuusoikeudet kuuluvat aineettomiin oikeuksiin, joihin kuuluu myös tekijäoikeus (Sipilä 2003, 217.)

Tuotteen nimen rekisteröinti aputoiminimenä on halpa ja nopea tapa varata tuotenimi itselleen. Tämä on havaittu myös patentti- ja rekisterihallituksessa ja apunimen rekisteröintimaksuja on nostettu (Sipilä 2003, 219.)

Lisenssit
Lisenssointikelpoisuutta voidaan pitää myös palvelun tuotteistuksen tason mittarina. Palvelu on hyvin tuotteisettu kun sen käyttöoikeus voidaan halutessa myydä edelleen. Lisenssimaksun kohteena on tyypillisesti käyttöoikeus johonkin teknologiaan, menetelmään, järjestelmään, ohjelmistoon tai tuotenimeen. Tavaramerkin, reksiteröityjen nimen ja tekijänoikeuksien rinnalla monissa palveluissa parhaaksi suojaksi muodostuu palvelun suojaaminen palvelun markkinoilla tunnustetun arvon kautta. (Sipilä 2003, 221.)

Fanchising-menestyksen kloonaus
Franchising on kahden itsenäisen yrityksen, franchisingantajan ja franchisingyrittäjän, väliseen sopimukseen perustuvaa yhteistyötä, jossa franchisingantaja siirtää liiketoiminnallista osaamista franchisingyrittäjän käyttöön. Osaaminen on mallinnettu konseptiksi, jonka käyttöoikeuden itsenäinen franchisingyrittäjä saa (käytännössä vuokraa käyttöönsä) sopimuksen ajaksi. (Sipilä 2003, 227.)

Sipilä (2003, 227) näkee että suhde on päämiehen ja agentin välinen suhde, mutta franchisingtoimintamallissa agentti (franchisingyrittäjä) ei edusta ja myy päämiehen (franchisingantajan) tuotteita päämiehen lukuun, vaan edustaa franchisingantajan omistamaa konseptia ja toimii omaan lukuunsa. Kaikki osapuolet harjoittavat liiketoimintaa samalla konseptilla (yhtenäinen ulkoinen ilme, markkinointi jne.)

Franchisingantajalla on tunnistettava liiketoimintamalli, -merkki ja/tai -tunnus. Niiden käyttöoikeuden hän luovuttaa yrittäjälle korvausta vastaan.  Franchisingiä on  kolme päätyyppiä.: liiketoiminnan malliin/muotoon, tuotenimeen ja valmistukseen ja jakeluun perustuvaa. Liiketoimintamalli- eli business format franchising kattaa liiketoiminnan kokonaisuutena. Esim. McDonald's, Kiinteistömaalima, KotiPizza, The Body Shop; Tuotemerkki/tuotenimi franchising Sheraton-hotelli, Hard Rock Café. Yhdistettyä valmistus- ja jakelu-fanchisingiä harrastaa mm. Coca-Cola, Adidas. (Sipilä 2003, 227-228.)

Franchisingin etuja ovat mm. että yrittäjä saa käyttöönsä testatun liiketoimintamallin ja liiketunnuksen tiedossa olevin alkuinvestoinnein. Haittana koetaan usein rajoitettu vapaus, riippuvuus franchisingantajasta ja ketjusta, suoritettavat maksut ja rajoitukset yrityksen myynnissä. (Sipilä 2003, 228-229.)

Franchisingantaja hyötyy saamiensa maksujen muodossa, yrityksen kasvu nopeutuu ja kasvuun liittyvät riskit ovat franchisingyrittäjällä. Sopimukset tehdään yleensä määräaikaisina. Ne ovat kestoltaan 20 vuotta, tavallisemmin 5-10 vuotta. Sopimuksen kustannukset yrittäjälle muodostuvat kahdesta osasta: alussa maksettavasta kiinteästä liittymismaksusta ja koko sopimuksen ajan maksettavista maksuista. Liittymismaksulla ostetaan oikeus konseptin ja liiketunnuksen käyttöön ja sillä rahoitetaan franchisingtoiminnan käynnistykseen liittyviä kustannuksia. (Sipilä 2003, 229.)

Jäsenmaksuhinnoittelu
Erilaiset yhdistykset ja liitot keräävät jäsenmaksuja. Niitä voidaan pitää käyttöoikeusmaksuina tai asiakkuusmaksuina, koska jäsenmaksulla asiakas saa käyttöoikeuden tarjottuihin palveluihin. Jäsenmaksun taustalla on usein osuustoiminnallinen ajatus siitä, että kun suuri joukko sitoutuu yhteiseen toimintaa, kaikki saavat palvelut mahdollisimman edulliseen hintaan. (Sipilä 2003, 232.)






Jorma Sipilä (2003) Palvelujen hinnoitteleminen. WSOY. Ekonomia.