Hevosunia, unihevosia 2009. Grafiikka.
Talousarvion rakenne
Käsittelen talousarvion rakennetta kuntatalouden näkökulmasta. Kunnan talousarvion rakenne perustuu kuntalain säädökseen. Tarkoituksena on yhtenäinen talousarviokäytäntö. Kunnat.net-sivustolta löytyy huomattava määrä materiaalia ja ohjeistusta talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaan.
Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Taloussuunnitelma ja tilinpäätös noudattavat samaa rakennetta. Lakisääteisten osien lisäksi talousarvioon voidaan liittä yleisperusteluosa ja liiteosa. Yleisperusteluissa selostetaan talousarvion laadintaan liittyviä yleisiä valtakunnallisia sekä kunnan/kuntayhtymän omia kehitysnäkymiä, edellisen taloussuunnitelman toteutumista sekä tulevaisuuden strategisia painopistealueita ja niiden rahoitusta. Strategiasuunnitelma esitetään taloussuunnitelman alkuosassa, jotta se liittyy kiinteäksi osaksi taloussuunnitelmaa. Talousarvion liiteosasta nähdään kunnan liikelaitosten talousarviot ja taloussuunnitelmat sekä kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen talousarviot (Kivistö 2003, 133-134.)
Kivistö (2003, 134) mainitsee, että talousarviolla ja taloussuunnitelmalla on kaksi näkökulmaa, jotka määräävät suunnitelman rakenteen. Näkökulmat ovat toiminnan ohjaus ja talouden tasapainotus.
Toiminnan ohjausta (ohjauksellinen näkökulma) varten talousarvioon sisältyy
- käyttötalousosa ja
- inevestointiosa sekä
talouden tasapainotusta (kokonaistaloudellinen näkökulma) varten
- tuloslaskelmaosa ja
- rahoitusosa
Suomen Kuntaliitto tarjoaa materiaalia ja ohjeistusta talouden suunnitteluun.
Kannattaa tutustua erityisesti suositukseen Kunnan ja kuntayhtymän talousarvio ja –suunnitelma
Jos yrityksen budjetti tuntuu liian abstraktilta ja vaikealta ymmärtää aluksi, mieti ensiksi asiaa arkisemmin ihan oman taloutesi näkökulmasta. Martat.fi-sivustolla on asiaa aiheesta.
Yksinkeraisimmillaan laadi ensiksi budjetti, jossa ovat tulosi ja menosi.
Selvitä tulolähteesi
Esimerkiksi:
palkka
sijoitukset
muut säännölliset tulot (määrittele, mitä ne ovat: lapsilisät)
muut epäsäännölliset tulot (mitä?)
Sen jälkeen selvitä menosi
Mitä menoja sinulla on?
Mitkä ovat ns. tasamääräisiä säännöllisiä menoja? (esimerkiksi asuntolaina, muut luotot, sähkö,vesi )
Mitä säännöllisä muuttuvia menoeriä sinulla on? (esimerkiksi ruoka, vaatteet, harrastukset, terveysmenot)
Pitkäaikaisten hyödykkeiden hankinnat (esim. pesukone, kylmälaitteet, auto)
Säästäminen ja sijoittaminen: Paljonko laitat rahaa säästöön? Aseta tavoite. Aluksi vaikka ihan pieni. Seuraa budjettiasi, kuinka se toteutuu. Karsi turhia menoeriä.
Lähteet ja linkit
Kivistö, A. (2003 Talousohjaus ja
tuotteistaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Pirkanmaan
ammattikorkeakoulu julkaisusarja C. Oppimateriaalit. Nro 5. Pirkanmaan
ammattikorkeakoulu. Tampere. (Nykyinen Tampereen ammattikorkeakoulu.)
Budjetointi ja talouden hallinta Valtiotieteellisessä tiedekunnassa (Luettu 2.6.2015)
Kassavirtalaskelma. YritysSuomi. (Viitattu 2.6.2015)
Kassavirtalaskelma. YritysSuomi. (Viitattu 2.6.2015)
Kunnan ja kuntayhtymän talousarvio ja –suunnitelma Suositus. Kuntaliitto. Kunnat.net. (Viitattu 2.6.2015.)
Kongressinjärjestäjän talousarviomalli JYU (Luettu 2.6.2015)
Teollisuusyrityksen budjetti (PDF) (Luettu 2.6.2015)
Kongressinjärjestäjän talousarviomalli JYU (Luettu 2.6.2015)
Teollisuusyrityksen budjetti (PDF) (Luettu 2.6.2015)
Comments